Matkamme jatkui kohti uutta. Olimme etukäteen varanneet liput Cordoban kuuluisimpaan kohteeseen Mezquitan moskeijaan. Paikalla piti olla klo 11.00 mutta pääsimmekin jo hyvissä ajoin aikaisemmin sisään. Oli kyllä aika mahtava paikka. Paras tähän mennessä vaikka ei ne aikaisemmatkaan vastaavat nähtävyydet mitään hullumpia paikkoja olleet. Kuvia tuli otettua varmaan miljoona. Määrä korvannee laadun.
Aikoinaan roomalaisten ehtivät tänne ensimmäisinä, arabialaiset tulivat myöhemmin ja rakennuttivat oman moskeijan, lopulta kristityt muokkasivat siitä enemmän omanlaisensa katedraalin. Paljon on tämä paikka nähnyt erilaisia vierailijoita historian varrella. Taisi Kolumbuskin täällä piipahtaa pyytämässä lupaa / rahoitusta Intian löytämisreissullensa. Itse oikotie Intiaan jäi löytämättä, löytyi jotain muuta mullistavampaa. Moskeijan / katedraalin vieressä oleva roomalaisten rakennuttama silta on hyvä esimerkki siitä, kuinka asioita osattiin ennen rakentaa. Vaikea kuvitella että tämän päivän rakennuttajien aikaansaannokset kestäisivät vastaavasti pari tuhatta vuotta eteenpäin.
Cordoba kierroksen jälkeen suuntasimme auton nokan kohti puolentoista tunnin päässä olevaa Sevillaa. Lämpötila alkoi auton mittarissa nousemaan huolestuttavasti. Ei ihme, että Sevilla on se kuumin paikka Euroopassa koska kaupunki sijaitsee matalalla lähes meren pinnan tasolla mutta silti sisämaassa. Matkan varrella tuli vastaan myös ensimmäinen ihan oikea maastopalon alku. Moottoritien kaistojen keskellä oleva pusikko oli ilmiliekeissä. Ilmeisesti oli juuri syttynyt koska sammuttajia ei vielä näkynyt missään.
Täksi viikonlopuksi oli juuri sopivasti luvattu superhelteitä. Saisipahan kokea puoliksi lämmitetyn saunamaisen lämpötilan ihan livenä. 42 astetta oli eri ennusteet luvanneet ja sitä mittarit myös näyttivät paikan päällä aina vielä illalla klo 17.00 aikaan. Kuuma oli kerrankin ihan oikeasti. Onneksi ravintoloiden terassit tarjosivat mukavasti varjoa ja viilentävää vesisuihkutusta. Aurinkoa piti ihan oikeasti alkaa kerrankin välttämään. Asuntoomme kuuluu myös oma terassi mutta jostain tietystä syystä auringonotto jäänee tällä kertaa vähemmäksi.
Vaikka vierailimme Cordobassa vain pari tuntia, paikasta jäi todella hyvä mielikuva. Ensimmäisen illan jälkeen Sevilla vei kumminkin voiton tässä kaupunkien vertailukilpailussa. Upea sokkeloinen vanhakaupunki, historiaa joka paikka täynnä ja täynnä paljon erilaisia ruokapaikkoja. Täällä oli meidän hyvä viettää kaksi yötä. Hyvin ehti saada hyvän käsityksen kaupungista. Huomiselle jää vielä Plaza Espanan näkeminen. Laiskana autolla matkalla uusia matkalla uuteen kohteeseen Ubriquen valkoista kylää, jossa 1 yö ennen siirtymistä vielä täläl hetkellä meille tuntemattomaan paikkaan.
Muutama kuva 29.6 päivältä
Loppuun vieä muutama muistelokuva edellisestä paikastamme joka oikeasti meni listallamme todella korkealle
