Reissu alkoi kuten aina ennenkin. Koti – taksi – lentokenttä – sähläystä – odottelua viinilasin ääressä koneeseen – lentokone. Ainoa ero rutiineissa tällä kertaan oli se, että koneeseen mennessä ensimmäinen vastaanottaja oli teeveestä tuttu huumekoira ja heti sen jälkeen tulli käsitteli ”epäilyttäviä” henkilöitä kameraryhmän kera. Ei kuuluttu tähän riskiryhmään joten ei hätää. Jollakin onnellisella olisi voinut olla tässä vaiheessa mahdollisuus päästä tv-tähdeksi. Me käveltiin pokkana kameroiden ohi niitä näkemättä:) Lento meni perinteisesti pitkälti nukkumatta. Bangkokissa parin nukuttavan tunnin vaihdon jälkeen Tiger Airin koneeseen kohti Singaporea. Kiitos Finnairille että homma toimi, helpotti meitä paljon.
Singapore toimi tällä kertaa vain pakollisena yhden yön pysähdyspaikkana. Pääasia oli, että hotelli olisi hyvällä paikalla, laadusta pystyimme tällä kertaa tinkimään. Majapaikaksi valittu vaatimaton Broadway Hotel ajoi asiansa hyvin. Alakerran Delhi-ravintola tarjosi yhden parhaimmista Intialaisista aterioista mitä tähän mennessä syöty reissuillamme. Vertailukohtia aterioiden tasoon on 8 vuoden aikana kertynyt, joten tämän perusteella tämä oli hyvää….oli saanut jotain plakaatteja joskus 2000-luvun alussa yhtenä Singaporen parhaista ravntoloista..päti edelleen ainakin meidän mielestä.
Aamulla kukonlaulun aikaan ylös ja taksilla Changi-lentokentän kautta kohti uusia alueita. Yksi niistä viihtyisimmistä kentistä missä ollaan aina kierrelty. Air Asian lento kohti Yogyakartaa ja meille uutta tuntematonta lähti ajallaan. Pari tuntia ja oltiinkiin perillä. Asemalla perinteinen häsläys, mutta onneksi joukon keskeltä kyytiä tarjoava kerrankin osoittautui oikein hyväksi valinnaksi. Mittaritaksit tuntuvat olevan täällä Yogyakartassa hieman vähemmistössä, joten tämän takia luotettujen Bluebird taksiyhtiön ajoneuvoja ei nähty yhtään. Vaikka niiden varaan olimme luottaneet niin ”bulkkitarjouksen” tekijä osoittautui varsin potentiaaliseksi, jopa sen verran, että varasimme saman tien huomisen nähtävyys kierroksen 400 000 rp hänen kauttaan: Paramban Temple – Merati Volcano – Bodonbur Temple. Palataan näihin myöhemmin omien kuvien kanssa. Yllämainitut ovat tämän paikkakunnan NE päänähtäyydet. Muuta täällä ei tunnu olevan, paitsi shoppauskatu Malioboro. Täynnä kivaa vilinää sunnuntai illaksi. Tosin meidän makuun ei mitään shoppailtavaa, mutta tunnelma oli Indonesialaisittaisin kohdillaan. Tähän mennessä ollut hauskaa. Hyvältä tuntuu tämä reissu tähän mennessä. Kaikki uusi on aina kivaa.
*Singaporen tunnusmerkit samassa kuvassa. Toki muitakin löytyisi, mutta tällöin pitäisi muuttaa kuvauskulmaa. Taksista käsin menee hankalaksi ja kalliiksi. Tosin taksit täällä todella halpoja.
*Hotel Broadway – Little India – Serangoon Road
*Kunhan vain kuva jostakin Little India sivukujalta…
*Hassun hauskoja tenityttöjen korkokenkiä. Varmaan kuuluu samanlainen ääni kävellessä kuin ”marakasseja” soitellessa
*Aamiainen Little Indian kujilla. Aamiaisen nimeä en muista, mutta hyvää oli. Liekö se pääasia. Hinta kumminkin 2 euroa.
*Sinne jäi Singapore. Tällä kerta visiitti oli varsin nopea.
*Singaporen Changi lentokenttä on kyllä yksi niistä viihtyisimmistä missä ollaan koskaan oltu.
Kohti Yogyakartaa. Tulivuoret lienee merkki, että ollaan lähellä Ring of Fire nimistä vyöhykettä.
*Hotel Phoenix – Yogyakarta. Vanha siirtomaalaistyylinen 1900-luvun alun yksityisasunto restauroitu myöhemmillä ajoilla hotelliksi. Hinta yöltä n. 100 €. On erittäin siisti ja hieno.
*Portieerit vahdissa
*Kelpaisi keinua?
*Kelpaisi ajella tai tarkemmin ottaen olla kyydissä?
*Junarata halkaisee tämän kylän keskeltä. Toki tässä kylässä silti asukkaita n. 2 miljoonaa eli verrattain pieni Indonesialaisittain. Onhan maassa asukkaita toki n. 280 miljoonaa asukasta.
*Malioboro Street. Kaupungin ilmeisesti se keskeisin katu. Shoppausta ja liikkeitä mielin määrin, mutta meidän makuun ei mitään. Toki tunnelma oli kohdillaan, ja sehän oli pääasia.