5-8.6 Nunukan Island Resort – Maratua Atoll

Jatketaanpa kuulumisia. Tällä hetkellä tosin olemme jo Balin Ubudissa mutta muistellaan hetki taaksepäin. Ma 8.6 lähdimme saarelta aamulla tasan 06.00 ja hotellilla Balilla olimme illalla 20.00. Matkaan meni 14 tuntia ja 5 erilaista siirtymisetappia kolmella eri välineellä. Loppujen lopuksi ei niin paha miltä kuulostaa jos ensimmäistä 2,5 tunnin venematkaan Nunukan saarelta mantereelle Tanjung Batuun oteta huomioon. Todellisuudessa tämäkin meni varsin hyvin verrattuna siihen mitä se olisi pahimmillaan voinut olla.

Paikan vaihto oli hieman ex-temporee joka osoittautui enemmän kuin mahtavaksi ideaksi. Paikkahan oli kuin suoraan Travel Chanelin luontodokumentista. Päiväretken vedenalainen maisema oli puolestaan suoraan kuin BBC:n lauantai illan luonto-ohjelmasta mutta tällä kertaa ei telkkarista. Kiva matka- ja luontodokumentti tällä kertaa.

Nunukan Island Resort on Maratua Atollin toisessa päässä oleva erittäin pieni saari jonne on rakennettu todella hieno saksalaisomisteinen resortti. Puitteet ovat kyllä täällä kohdallaan kun mietitään missä periferiassa paikka sijaitsee. Hintakaan ei paikan päältä otettuna ollut paha n.70€ / yö /hlö ja täysi hoidolla eli kaikki ruuat kuuluivat hintaan. Ja ruuat olivat todella hyviä. Mutta ennen kuin tänne pääsee niin matkojen hinnat nostavat hintoja hieman eri tasoille. Esim. poismeno saarelta 2,5 h tuli maksamaan 2 miljoonaa IDR. Jälkeenpäin laskettuna pelkästään matkoihin ja siirtymisiin täällä meni yli 5,5 miljoonaa IDR. Auts!

Luonto on erikoista täällä. Vuoroveden vaihteluväli on yli 2 metriä joka aiheutti täällä varsin erikoisen ilmiön. Sen sijaan että osa rannasta katoaisi niin täällä katosi yllätykseksemme koko meri toviksi. Matala Maratua atollin sisäosa muuttui kuivaksi ja kuumaksi Saharamaiseksi aavikoksi. Oli siinä ihmettelemistä kun maisema ensimmäisen kerran muuttui. Hienon ja erikoisen näköistähän se oli. Ja ainahan ne vedet palasivat takaisin joten eivät ne mihinkään lopullisesti karanneet. Erikoista myös se että vuoroveden matalain huippu saapui joka päivä aina yhden tunnin myöhemmin. Mistäköhän tämäkin ilmiö johtunee?

Elämä täällä oli varsin lepposaa. Saareen ja sen riutan reunoihin tutustumista snorkkeleiden kanssa. Aurinkoa palmun alta ottaen koska kuumuus oli valtava. Kameran kanssa leikkimistä. Naapurisaareen Bakunganiin tutustumista jonne omistaja on rakentamassa uutta entistä hienompaa resorttia. Käynnin aikana oli vielä rakennusvaiheessa mutta hyvältä näytti jo nyt. Oli omin silmin nähtävä sellainenkin ihme että tällaiseen paratiisiin ollaan rakentamassa pientä uima-allasta. Erikoisuus tässä paikassa on myös näiden kahden saaren Nunukanin ja Bakunganin väliin rakennettu tasan 1 kilometrin pituinen kävelysilta. Matka on pitkä varsinkin tässä kuumuudessa mutta vaivan arvoinen. Sillalta näkee suoraan mereen joka on täynnä mitä erilaisempia otuksia. Kiva paikka bongailla veden alle ilman kastumisen vaivaa.
Yhtenä päivänä lähdimme mukavan saksalaispariskunnan kanssa päivän kestävälle snorkkailuretkelle. Kyllä kannatti. Tämä reissu jäi kyllä mieleen. Veneen ympärillä leikkivät ja hyppivät delfiinit olivat vaikuttava näky. Kamerallehan näitä vikkeliä flippereitä oli vaikea saada. Yritys oli kyllä kova. Suurin yllätys odotti meitä Sangalaki Island saaren snorkkailupaikassa nimeltä Manta Point. Oli nimensä veroinen. Vaikuttavaa snorkkeloida kun useampi jättimäinen Manta Ray ui kosketusetäisyydeltä ohi. Tai vielä vaikuttavampaa oli nähdä kun tuollainen iso otus tulee suoraan kohti valtava suuaukko auki mutta lopulta väistäen vierestä. Onneksi ovat vain kiinnostuneita planktonista eikä meistä turisteista. Kamera oli kovilla veden alla ja videolle tulikin muutamia todella onnistuneita otoksia.

Mantoista toivuttuamme matkasimme naapurisaarelle nimeltä Kakaban. Snorklailu saaren edessä olevalla riutan reunalla nousi meidän snorklailupaikkojemme listan kärkeen ylivoimaisesti. Korallien erilaisuus, kalojen määrä, jyrkänteen tuoma jylhyyden tunne olivat täydellinen yhdistelmä. Suomipoikaa hymyilytti entistä enemmän tässä vaiheessa vaikka huippukohta oli vielä käymättä eli Kakaban saaren Jellyfish lake. Merestä miljoonia vuosia sitten eristykseen jäänyt vesialue, jossa olevat meduusat ovat evoluution kautta kehittyneet myrkyttömiksi ja harmittomiksi ihmisille. Meillä on tiedossa että vastaavia maailmassa olisi 4 kpl. Kaksi näistä nyt käyty, Kakaban sekä Togeanin jellyfish lake. Pari muuta sijaitsisivat Palaulla ja Japanissa. Oletettavasti jotain muita vähemmän tunnettuja löytyy jostain mutta toistaiseksi emme tiedä missä. Ei ole tarvetta enempää nähdä. Nämä kaksi ovat vain sopivasti sattuneet reissujemme varrelle.

Mutta kuten aluksi sanoimme. Nyt olemme Balin saarella ja Ubudissa. Balilla käyty jo lukuisia kertoja matkatessamme muualle, mutta emme koskaan ole käyneet kaikkien kehumassa Ubudissa. Hyvältä näyttää tällä hetkellä. Palaillaan näistä maisemista myöhemmin.

null
*Nunukan Island

null

null

null

null

null

null

null
*Oho. Mitä tapahtuu? Vesi katoaa koko ajan..

null
*Kyllä ne tulee vielä takaisin

null

null

null

null

null

null
*Ei kannata poikketa polulta. Terävää laavakivimäistä korallia. Todella terävän näköistä..

null

null
*Tasan 1km pituinen silta naapurisaarelle

null

null
*Nousuvesi. Ei se baari Kivenlahden ostarilla vaan ihan todellinen tapahtuma. Nousee todellakin silmissä ja asiaa vaikea uskoa ellei omin silmin näkisi

null

null
*Korallitkin pääsee taas hiljalleen tuttuun kasvuympäristöönsä

null
*Kuten sanottu ruoka oli hyvää ja taatusti tuoretta

null
*Auringonnousu 8.6 klo 06.00. Harvinaista herkkua meille. 14 tunnin matka kohti Balia alkaa.

null
*Delfiinit toivotteli hyvästit matkalla…ainakin näin me tulkittiin

null
*Kuski poikansa kanssa. Oli hyvä veneen kanssa. Vaihteli nopeutta aaltojen mukaan eikä vetänyt täysillä joka paikasta kuten matkalla saarelle alunperin. Rytyytys oli siedettävää tällä kertaa,

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *