Kaikki hauska loppuu aikanaan. Lauantaina 8.1 alkoi paluu kylmään ja tautiseen pohjolaan. Pakkohan se oli palata koska työt kutsuvat heti maanantaina, onneksi etäopekokouksen merkeissä kumminkin. Kaksi viikkoa meni ja paljon tuli nähtyä. Kaikki ne mitkä olimme etukäteen kuvitteelletkin. Liian tarkkaan suunniteltu ei ole silti meidän tapa suunnitella reissua, enemmänkin jonkinlainen karkea suunnitelma joka yleensä aina muovautuu matkan varrella. Nyt olemme silti jo kotosalla joten palataan pari päivää taaksepäin muistelujen merkeissä
Pari viimeistä päivää kiertelimme Mahen saarta ja sen teitä vuokra-autolla. Kävimme kaupungin markkinoilla, ajeltiin serpentiiniteitä, nähtiin hienoja rantoja ja lennätettiin totta kai dronea. Jos haluaa itsenäisesti mennä mihin haluaa, auton vuokraus on se helpoin. Järjestettyjä kuskejakin on myös tarjolla jos sellaisen kyydistä haluaa nauttia. Liikenne on kumminkin välillä aika sekalaista ja kapeat tiet vaativat tarkkana oloa, varsinkin kun pientareen puolella ei ole yleensä muuta kuin ”tiputusta”. Yksi tämmöinen liikaa vasemmalle reunalle tipahtanut auto tulikin nähtyä sekä yksi pahempi kolari. Turistien vuokraaman auton oikea etureuna oli törmännyt vastaantulevan rekan etukulmaan. Aika ruttuun oli mennyt. Eli tarkkana saa olla, että auto ei tipahda tieltä tai osu vastaantulevaan, eli aja keskellä tietä.
Perjantain aamu oli taas aika sateinen joten kesti aikansa ennen kuin päästiin liikenteeseen. Se vasemman puoleinen liikenne alkoi jo joten kuten sujua mutta uutena haasteena Victorian kaupungissa olivat liikenneympyrät. Joutuu todella miettimään etukäteen miten päin menee kun kaistoja on kaksi rinnakkain. Ihan ok ne silti meni. Yksi pieni läheltä piti tilanne mutta ei olisi ollut meidän moka. Päivän muuna teemana oli yrittää löytää jotain shopattavaa. Lopulta Eden Islandin Eden Marketilta löytyi jotain pientä ostarin tyyppistä mutta saalis jäi aika vaatimattomaksi. Näin ollen olikin parempi siirtyä nauttimaan oman rannan antimista, jonne päädyttiin kiertämällä North Pointin kautta rantoja ajellen takaisin Beau Valloniin.
Seuraavana päivänä uusi yritys löytää jotain ostamisen arvoista joten suunnaksi otettiin keskustan markkinat. Täältä löytyikin jo hieman enemmän valikoimaa, osa silti samaa mitä muuallakin Aasiassa mutta onneksi löytyi jotain paikallisempaakin. Parkkipaikan löytäminen täältä on aika haasteellista. Lopulta löytyi mutta jäi epäselväksi olisiko ollut sakkopaikka. Ehdittiin juuri alta pois ennen kuin sakkopoliisit tulivat automme kohdalle. Kukaan ei lähtenyt peräänkään, joten varmaan ihan laillisesti olimme sitten parkkeeranneet.
Majapaikasta Iles des Clefs jäi todella hyvä maku. Omistaja oli paikallinen. Paikkaa oli alun perin alettu rakentamaan 60-luvun lopulla omistajan isän toimesta. Lopulliseen muotoon sitä oltiin muutettu myöhemmin. Check-out olisi ollut jo 10.00 aamulta mutta koska seuraava asukas saapui vasta seuraavana aamuna, saatiin olla asunnossa klo 16.00 saakka. Nyt ei tarvinnut lähteä kamojen kanssa muualle ja sitten yleisen suihkun kautta hikisenä kentälle. Qatarin lento lähti illalla klo 19.00 ja oli sunnuntaina puolen päivän jälkeen pohjolassa. Välissä vaatimaton yli 10 tunnin vaihtoroikkuminen Dohan kentällä.
Paljonhan täällä oli nähtävää. Saarista Praslin ja Digue olivat totta kai maineensa veroisia. Mahe yllätti, sillä sehän osoittautuikin varsin kivaksi paikaksi. Nähtävää riitti jokaiseen makuun. Beau Vallonin ranta on ehdottomasti se upein ja valkoisin. Toiselta puolelta löytyy puolestaan isoja mutta tyhjempiä rantoja kuten Grand Anze. Osissa rannoissa kannattaa ottaa huomioon laskuveden tuoma yllätys eli veden katoaminen. Hieno ranta saattaa muuttua hetkeksi todella erilaiseksi. Mahen puolella Takamakan rommitehtaan puolella tämä vaikuttaa olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Samoin samalla puolella oleva, monen saaren kauneimmaksi kehuma ranta, Grande Royal osoittautui pienoiseksi pettymykseksi. Itse hienon rannan osuus on todella pieni. Muu ranta on aika tavanomaista eikä sen ihmeellisempää. North Pointin ja Clacisin alueelta puolestaan löytyy taas päinvastaisen tyyppisiä rantoja. Palmujen verhoamia pieniä syviä kalliopoukamia. Näihin saattaa olla vain hankala päästä koska moneen pitää mennä jonkun resortin kautta ja auto pitäisi saada jätettyä jonnekin.
Loppusanoiksi. Erittäin hyvä kaksiviikkoinen paratiisissa.
