Khao Lak jäi meille uutena paikkana taaksemme, kun saavuimme jo yhdeksättä kertaa Bangkokiin. Muutamia pakollisia koronavuosia lukuun ottamatta olemme aina vuodesta 2006 lopettaneet kesäiset Aasia-reissumme aina vuorotellen Bangkokiin tai Singaporeen. Nyt pääsimme tänne ensimmäistä kertaa hieman eri vuoden aikana, joka osoittautuikin ilmastollisesti huomattavasti erilaisemmaksi verrattuna kesäisiin sääolosuhteisiin. Säät aurinkoisempia, ei niin kosteaa ja samalla myös viileämpää, varsinkin aamuisin. Vaikuttaisi olevan erittäin hyvä vuoden aika vierailla täällä. Tähän aikaan vuodesta pitää silti hieman katsoa mihin päin Aasiaa menee. Balin suunta on aika sateista, monsuunit roskaavat eteläiset rannat ikävästi. Melakan niemimaan itäpuoli (Samuin puoli) sateisempaa kuin läntinen Phuketin. Näin se meni ainakin ennen, koska nykyään säät tuntuvat olevan täälläkin sen verran sekaisin, että nämä perinteiset säännöt eivät tunnu toimivan entisillä tavoilla. Mutta onneksi se lämpö on täällä silti edelleen tallella.
Joka tapauksessa majapaikkamme oli tälläkin kertaa se sama kuin kaikilla aikaisemmillakin kerroilla, Anantara Riverside. Miksi vaihtaa hyväksi havaittua majapaikkaa, kun tällä kertaa ei ollut mahdollisuutta ajan puolesta testata jotain uutta lisä paikkaa toisaalla Bangkokia. Parempi ottaa varman päälle. Tässä paikassa ei tarvitse pettyä. Tosin tarjonnan määrä on täälläkin jokaisen käyntikerran jälkeen pienentynyt verrattuna ensimmäisiin käyntikertoihin. Ihan järkevää ja ymmärrettävää, koska onhan se hintatasokin noussut, joten ymmärrettävästi järkevää tinkiä jostain. Kokonaisuus on silti pysynyt meille täydellisenä.
4 yötä meni täälläkin tuttuun tapaan. Ottaen rennosti ja olosuhteista ja palveluksista nauttien. Toki ainahan se pitää jotain uutta aktiviteettiakin keksiä, jotta ei ihan ”jumahda” vanhaan totuttuun. Yhtenä päivänä päädyimme pitkään suunnitellulle, mutta aina käymättä jääneelle kanaalikierrokselle jokiveneellä. Jos näille haluaa, niin yksi hyvä lähtöpaikka on Saphan Taksinin asema. Kyydin tarjoajilta ei voi täällä välttyä. Kierros kahdelta 1600 THB (n.40€). Jos haluat mennä ihan kahdestaan, joudut maksamaan tuon x 2. Me menimme kahdestaan. Kierros kesti n. 2 tuntia ja oli varsin leppoisaa ajankulua. Kamera kävi tulikuumana, kun piti kuvata kaikkea mahdollista liikkuvaa ja liikkumatonta. Määrä ei korvaa laatua ja tämä tuli jälleen taas huomattua. Ehkä sinne kameran rullalle silti jotain mieleenpainuvaa tarttui. Ainakin videoiden merkeissä, joista tullaan jälkikäteen koostamaan taas talven kylmillä katsottava kotivideo. Muutamia epätoivoisia kuvia jokiristeilyltämme.
Mitä muuta keksiä pariksi päiväksi tässä suurkaupungissa? Ainakin perinteistä shoppausta tai sen yritystä. Yksi hyvä perinteinen kierros on aloittaa Central Worldista, kävellä sieltä Paragonin ostoskeskukseen, jossa ikkunashoppailla unelmia, jatkaa Siam Centerin kautta MBK turhaan shoppaushelvettiin . Matka kattaa kaiken luxuksesta perinteiseen krääsään. Valitettavasti tällä kertaan ostoskassiin ei löytynyt käytännössä yhtään mitään. Suurin osa potentiaalisista tarjolla olevista oli hankittu kotiin jo aikaisemmilla kerroilla. Parempi panostaa laatuun, ei määrään. Koti näyttää jo muutenkin Aasian ja Arabian sekoitukselta. Mutta ainakin siivous toimii täällä Aasiassa hieman eri tavalla. Siivousrobotti korvannut aikaisemmin tätä työtä tehneet. Tekniikka vie työpaikat, valitettavasti.
Jos keskustan alueelta ei löydy jotain kaivattua, niin kannattaa suunnata pe- su auki olevalle Chatuchak Marketille Bangkokin pohjoispuolella. Lienee tuttu paikka kaikille täällä käyneille. Toki suurin osa kamasta on sitä samaa kuin muuallakin. Onneksi jotain poikkeuksia silti löytyy. Ainakin kodinsisustusalue JJ Marketin edessä pitää sisällään hieman erilaista. Jos satut vahingossa löytämään tai ostamaan jotain isompaa, niin tämä ei ole ongelma. Suurimmalle osalle täältä löytyville tuotteille on mahdollista organisoida konttikuljetus kotiin. Onneksi meidän suosikkikaupan Thai Home Lifen (599/236 Zone C, No. C 79) käsintehdyt messinkiset lyhtykupit eivät vaadi tätä. Kiva kauppa. Erikoista että ei ole näitä kippoja ja kuppeja muualla tullut vastaan. Varmaan niitä jossain muuallakin silti myydään. Aluetta oli rempattu koronavuosina aika paljon, mutta kauppojen sijainnit olivat onneksi säilyneet ennallaan. Tätäkin shoppia olimme joskus aikeisemmin etsineet oikein urakalla, nyt satuimme vahingossa eksymään suoraan tänne heti alueelle päästyämme. Kerrankin näin päin.
Lopulta kaikki hyvä ja hauska aina päättyy ja on aika suunnata kotiinpäin. Reissuissahan parasta on aina se matkaan lähtö ja kotiin paluu. Tällä kertaa matka kotiin olikin hieman erilainen. Alun perin varasimme meno-paluu Bangkokiin, suora lento kumpaankin suuntaan. Itse reissunsa organisoivan pahin painajainen on, että jossain vaiheessa spostiin kilahtaa viesti otsikolla: ”lentonne on muuttunut……”. Tätä ei koskaan toivoisi näkevän. Meille kävi näin. Finnair ilmoitti, että paluumatkanne on peruuntunut. Meno oli edelleen, mutta paluu peruuntui ilman mitään vaihtoehtoa. Onneksi tämä tapahtui ennen reissulle lähtöä, ei reissun aikana. Äkkiä yhteys Finnairin asiakaspalveluun. Soittaminen aika turhaa, joten paras vaihtoehto yrittää saada palvelua on nykyaikainen ”chat-yhteys” asiakaspalveluun. Tämä toimi tällä kertaa hienosti. Lopulta saimme ehdotuksen ”oudosti kadonneen” suoran paluulennon vaihtoehdoksi lennon Tokion kautta. Kuulosti ihan hyvältä, kunnes vaihtoajat kävivät ilmi. Tässä vaiheessa oli pakko kumminkin ottaa se mitä oli tarjolla. Lähtö BKK illalla 22.55. Saapuminen Tokioon seuraavana aamuna 05.25. Lento Finnairilla Suomeen samaisena iltana 22.15. Pienen laskutehtävän jälkeen kävi ilmi, että meillähän on yli 16 tuntia aikaa käyttää kallista aikaamme Tokiossa.
