Laitetaan viimeisen illan kuvat hieman erikseen näin jälkikäteen kotikoneelta. Kuvia tuli räpsittyä sen verran vastapäisen Ferman hotellin mahtavalta terassilta että oli pakko laittaa ne omaksi ketjuksi. Aurinko laski ja näkymät olivat vailla vertaansa. Eiköhän kuvista jonkinlainen tunnelma välity. Sen verran paljon jäi tästä upeasta kaupungista näkemättä että pakko palata joskus toiselle käynnille. Jospa Basaarit olisivat tuolla kertaa auki.
*Mistähän tässä kuvassa kyse. Kaikki mahdollinen näkyy hieman toistensa päällä.
*Ns. kotikatu. Tuli joka päivä tutuksi lähtiessämme päivän reisuille. Amiral Tafdil Street
*Rautatie hieman alempana. Ei mikään ihan turha sellainen. Mikäli hyppäsit aikoinaan Pariisissa Oriental-Express junaan ja suuntasin kohti Istanbulia niin tässä kohtaa aloit olemaan melkein perillä. Rata päättyy vähän matkan päässä Cirkesin rautatieasemalle. Edelleen tänä päivänäkin olisi mahdollista tehdä tuo historiallinen luxus-junamatka samalle pääteasemalle. Kestää vain viikon ja maksaa varmaan maltaita. Mukavanhan se olisi reissata tämä väli Agatha Christien junamurhatrillerin tunnelmissa.
*Kuvasuuntana Hagia Sofia. Kuvasta näkyy hyvin Istanbulille tyypilliset kattoterassit. Hienoja paikkoja näköalojen suhteen ja eivät edes kovin kalliita. Tuulisuus on tosin aika puuskaista välillä. Ylhäällä keskellä minareettien välissä ensimmäisen illan Seven Hills ravintolan kattoterassi.
*Toisessa suunnassa vietettiin häitä turkkilaiseen tyyliin. Suora näkymä itse tapahtumaan. Tosin kameran zoomia joutui venyttämään aika pitkälle jotta pystyi vakoilemaan tapahtumia.
*Suora näkymä Marmaran merelle ja salmeen johon laivat ahtautuvat tasaiseen tahtiin päästäkseen Mustan meren puolelle
*Hääjuhliin näytti kuuluvan myös perinteinen ilmapallojen päästäminen ilmaan. Kovan tuulen ansioista palloilla ei ollut havaittavissa lentoonpääsyongelmia
*Meidän terassi ja Sininen Moskeija taustalla. Kahvikupit näyttää jääneen terassin pöydälle.
*Sinisen Moskeijan minareetteja
*Ei tarvitse enää ”Muezzin” huutaa rukouksia minareeteista perinteisellä menetelmällä. Tekniikka korvannut tämänkin asian. Hienon kuulosta kun rukouskutsut alkavat. Voisi luulla että kaikki tornit huutaisivat yhtä aikaa mutta todellisuudessa ne tuntuivat keskustelvan keskenään ja odottavan, että toisen lähellä olevan tornin lauseet oli saatua sanottua. Upean kuuloista vuorovaikutteista eri puolelta tulevien rukouskutsujen sekamelstaa. Sekamelskaa sen takia, koska emme ymmärtäneet mitään saati edes erottaneet yksittäisiä sanoja.
*Kuvia Sinisestä moskeijasta (Sultan Ahmed Mosque) hieman eri valonaikoina. 19 vuotias Sultan Ahmet I päätöksestä rakennus saatiin pystyyn 7 vuoden rakennustyön jälkeen 1616. Eli jokaisen ”suurmiehen” pitää saada itsestään jonkinlainen pysyvä jälki historiaan. Mitä merkittävämpi tai suurempi niin sitä parempi. Tämän hetkisen Turkin pääministerin toimesta / kunniaksi ollaan Istanbuliin jälleen rakentamassa entistä suurempaa ja korkeampaa moskeijaa. Historia toistaa itseään.
Silmiinpistävintä Sinisessä moskeijassa on sisäpuolta verhoavat sinertävät laatat, jotka muodostavat toinen toistaan upeampia kuvioita. Kun laattoja ja kuvioita katselee tarkemmin voi huomata niissä tulppaanin lukuisia eri muotoja. Miksi tulppaani on islamissa niin tärkeä kuvio? Sana ”Tulip” tulppaani kirjoitettuna arabialaisittain ja tulkittuna tietyllä tavalla, muodostaa yhteneväisyyden sanan ”Allah” kanssa. Tämän takia tulppaanikuviot sekä sen erilaiset variaatiot ovat varsin suosittuja tässä kulttuurissa
*Auringonlasku Hippodromen suuntaan.
*Minareettien juhlaa
*Juhlavalaistuksessa Euroopasta Aasiaan.
*Testikuvausta kohti kuuta ja sen kraatereita. Jalustaa ja valotusaikoja käyttämällä olisi varmaan tullut tarkka kuva. Käsivara, hämärä ja melkein täysi kameran zoomi ei ole oikein toimva yhtälö
*Kohti Hagia Sofiaa edelleen samalta terassilta illan hämärryttyä. Aika lähteä pakkaamaan ja nukkumaan