Maanantai. Ei ihan normipäivä itselle heti alkuun Pojat lähti töihin ja minä lähdin tutustumaan kaupunkiin. Aluksi piti saada rahaa. Vaikka euroja olisi ämpärikaupalla niin niillä ei täällä tee mitään ellei saa vaihdettua paikallisiksi rupioiksi. Majapaikan ympäristö on täynnä pankkeja mutta mikään ei vaihda valuuttoja. Eli pakko siirtyä jonnekin muualle. Spencer Plaza ostari olisi ilmeisesti ollut sellainen josta löytyisi rahanvaihtopiste. Riksa pyytää 150 rp, minä tarjoan 50 rp. Kolme kieltäytyi joten oma halpa pyyntö ei ilmeisesti ollut se realistisin hinta. Sattumoisin ohi menee kimppataksi samaan ilmansuuntaan. Eli kyytiin kun kerran oli tilaa. Päädyttiinkin hieman eri paikkaan mutta silti ihan ok. Oltiin aika lähellä tavoitetta. Tallennettu karttakuva auttoi matkan varrella jotta pystyi seuraamaan missä ollaan ja mihin mennään.
Lopulta monen mutkan kautta löytyi rahanvaihtopaikka ja lopultakin tunsi olonsa ”rikkaaksi ja turvatuksi”. Seuraavaksi paikalliseen museoon. Ihan pas… paikka. Ei mitään mielenkiintoista. Äkkiä riksalla Parry’s Corner alueelle. Paljon puhuttu mutta ei mitään erikoista. Vanha englantilaisten linnoitusalue lähistöllä oli myös pettymys. Tosin tieto näiden paikkojen menneisyydestä ja niiden merkityksestä muuttaa ajatusmaailmaa kummasti. Historiahan niissä havisi. Siirtomaa-aika ja taistelut mausteiden herruuksista olivat käsin kosketeltavissa. Lopulta maailman toiseksi suurimmalle hiekkarannalle (kaupunkilueella). Suurin löytyy Rio de Janeirosta ja toiseksi suurin täältä Chennaista. Paikallisten rantaleikkien ihmettelyn jälkeen sim-kortin hakuun toiselle puolelle Chennaita. Liittymän hankinta olikin aika episodi mutta lopulta Iphonessa toimii netti todelle hienosti. Kiva istuskella riksassa, seurata kartalta missä mennään ja lukea sähköpostit samaan aikaan..ja iltasanomat totta kai!
Pitkä reissu yksinään ja saavuin takaisin kämpille kun pojat tuli töistä. Ilta jatkuikin porukalla ostarin kautta Pondy Bazaarin alueelle mikä varmaan oli aika mieleenpainuva kokemus. Lopulta GPS:n avulla syömään paikkaan, mitä kukaan ei tiennyt, mutta oli omaan Google Earthin karttaan merkattu. Todellakin löytyi sieltä mistä pitikin ja ruoka oli hyvää. Kunnon paikallinen ravintola sivukujilta. Tässä päivä lyhyesti. Todellisuus oli sitten aivan erilainen.
*Kimppakyyti toimii kunnes kuski saa sakot. Jostainhan ne poliisienkin on elantonsa saatava. Ei kyllä mitään hajua että mikä oli mahdollinen rike?
*Joki. Tulva varmaan puhdistaa kaiken paremman näköiseksi monsuuniaikana.
*PARIISI löytyy näköjään täältäkin. Kuukausi sitten oli hieman aidompi”Paris Tower ” näköpiirissä.
*Linnoituksen tykkejä. Tämäkin saatu saaliina /pöllitty jostain Malesiasta 1700-L?
*Kokonaiskuva linnoitusalueesta..mikki hiiri mittakaavassa
*Varmaan tehokkaita kun tähtää pääalueelle. Raakoja, mutta tehokkaita pelejä. Sehän se lienee olikin tarkoitus. Kunhan ei oma pää ole kyseessä
*Taustan muurit 1600-luvulta. Etualan maisema vuodelta 2011. Tavat muuttuvat mutta kivimuurit pysyvät.
*Viidakkoa, köynnöksiä ja linnoituksen muureja. Pikkupoikien seikkailumiljöötä parhaimmillaan. Heti heräsi itselläkin mielenkiinto. Mustanaamio puuttuu mutta onneksi ei satu asumaan hirveän kaukana.
*Työmiehet touhuissaan. Palkka pitää ansaita. Täällä vaan hieman kovemman kautta
*Yksi paikallinen ylpeydenaihe. Silta missä muutkin, mutta omalla tavallaan erikoisen hieno suhteutettuna miljööseen. Kunto alkoi kuvaajalta loppua tässä vaiheessa. Liikaa kävelyä..ja pahin vasta edessä
*Lopultakin päästiin sinne Marina Beach alueelle. Ok. Itse merenranta oli aika pitkän matkan päässä. Pakko mennä loppuun asti kun tänne asti tultu. En ratsastanut vaikka mielessä kävi. Käveltiin ihan periaatteen vuoksi.
*Tylsä mutta pakollinen kuva
*Simpukoita- Yllättäen meren rannalla. Tosin ei ikinä ole tämmöistä tarjontaa tullut vastaan. 2 kpl tiettyjä kuvan simpukoita yht. 300 rp. Pienen poiskävelyn jälkeen perästä kuului huuto ”MISTER” ja kauppa tehtiin 100 rp. Siinäkin varmaan ilmaa, mutta tuskin paljoa.
*Paikalliset nauttivat rantaelämästä
Toisilla uimapuku kastui hieman liikaa. Todellakin kastui ja uivat näissä uikkareissa!
Pojat palasivat töistä, itse toipunut pari tuntia, niin uudelleen liikenteeseen Express Avenue Mall:n kautta Pondy Bazaarin alueelle. Iphonen GPS alkoi näyttämään itseänsä tehokäytössä.
*Shoppausta
*Ja oli hyvää. Paikallista ruokaa ja halpaa. Miten tänne päädyttiin, niin on ihan oma tarina erikseen. Annen puhelin pelasti + paikallinen liittymä